Hamsterin pakomatka

Kuvitin tämän tarinan jo joitain vuosia sitten omille lapsilleni, kun tarinoin heille lapsuuden lempparitarinoitani, jotka olivat tapahtuneet tosielämässä minulle tai läheisilleni. Henkilökohtaisuus tekee tarinasta aina voimakkaamman ja olen rakastanut kertoa erilaisia useimmiten eläimiin liittyviä kommelluksia niin omille lapsilleni kuin lukemattomille hoitolapsilleni ja kerholaisilleni.

Tässä tarinassa hamsteria haluttiin ilahduttaa eläintarhasta löydetyllä karvatupolla. ”Siitä tulisi mainio pesänpehmuke hamsterille!” arveltiin.
Mutta kuinkas kävikään, kun hamsteri alkoi mättämään ruokaa kulhostaan poskipusseihinsa ja päätti muuttaa pois häkistä tuon karvatupon nähtyään. Se juoksi vimmatusti juoksupyörässään poskipussin pullottaen, mutta… Pääseekö sillä tavalla uusiin maisemiin? Ohhoh!

Höystin tätä nelisivuista tarinaa mielikuvituksellisilla kuvituksilla ja osallistavilla tehtävillä ja päätin julkaista tarinan ensikertaa osana Tarinatädin joukkorahoituskampanjaa!

Joukkorahoituskampanjan tuotoilla mahdollistetaan Tarinatädin värityskuvatapaamisia ensi lukuvuonna kouluihin ja päiväkoteihin ympäri Suomea, mikäli minimitavoite saadaan täyteen. Ilmoita oma lapsiryhmäsi arvontaan ja jaa sanaa kampanjasta!

Kampanja-aikaa on pidennetty 7.7.2017 asti
Myös kampanjan minimitavoite on laskettu 1000 euroon. Sen turvin voidaan mahdollistaa syyslukukaudella ainakin kolme värityskuvatapaamista. Aikaisempi minimitavoite 2200 takaisi yhden tapaamisen melkein joka kuulle ja 4500 euron tavoite mahdollistaisi jo melkein joka toiselle viikolle tapaamisen, mikä olisi ihan mielettömän upea juttu!